Olemme ECAMissa olleet tässä alkuvuoden sen verran hihat käärittyinä työn touhussa, että bloginikin on ollut vähän lepotilassa.

Mitäs alkuvuoden aikana sitten on tapahtunut. Talvi jäi tulematta, olympialaisista saatiin jopa kotiin menestystä, itärajan puolella on ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita, lentokone edelleen kadoksissa, pääkaupunkiseudun lätkäjoukkueet kesälomilla …

Muuten kai taloustilanteen suhteen ollaan siinä samassa suhdanteessa, jossa ollaan oltu jo 3-4 vuoden ajan.

Ihan pakko vielä palata samaan vanhaan agendaan: mitä positiivista alkuvuoden aikana ? Varmaan niin teillä kuin meilläkin paljonkin, mutta ei niistä uutiskynnyksen ylittäjiksi ole. Mitä sellaista löytyisi. Sorry, nyt ei kyllä minulle tule mieleen. Tuleeko sinulle ?

Nuorisotyöttömyys nousi tuossa viime viikkoina jälleen keskusteluun. Varmaan on ihan aiheellista kysyä, onko nuorisotyöttömyyttä ? Tässäkin kohtaa oikeina vastauksina ovat sekä kyllä että ei. Määritysongelmahan tämä on. Kuka on nuori, asia vaatii tietysti täsmennystä. Paljon on työtä asian kanssa tehtävänä, niin makro- kuin mikrotasolla. Nopeita poppaskonsteja ei ole, pienillä stepeillä päästään kai eteenpäin pieniä askeleita. Samalla tavalla kuin valtiontalouden sopeuttamistilanteissa.

Kun emme nähtävästi nopeita muutoksia nuorisotyöttömyyteen pysty tekemään, voisimmeko silti tuosta kohderyhmästä eli nuorilta oppia jotain sellaista, millä olisi selkeitä vaikutuksia näissä valtiomme rahakysymyksissäkin. Nuoret ovat ottaneet itselleen täysin oikeutetusti oikeuden määrittää uudenlaisen työkulttuurin. Se tarkoittaa työn projektisointia. Työn käsite muuttuu kokonaan siitä meidän ja meitä edeltäneiden sukupolvien luomasta työkäsitteestä, joka on alkanut opiskelujen valmistumisesta ja kestänyt eläkeikään asti. Pitäisikö tämäkin asia ottaa selkeämmin huomioon siinä jatkuvassa eläkeiän nostamisen jankuttamisessa. Lisäksi kun huomioidaan, että meidän eläkkeelle tulevaisuudessa jäävienkin maailmakäsitys on muuttunut. Haluamme nauttia eläkeajasta, aloittaa sen tarpeeksi ajoissa, tehdä oma-aloitteisia säästöjä työaikana tulevaisuuteen jne jne.

Takaisin nuoriin. Aina kun heidän kanssaan keskustelen, huomaan, että heidän ajatusmaailmansa on mielestäni yllättävän terve. Se tulee esiin mm. seuraavissa agendoissa: miksi minulle kukaan maksaa tekemättömästä työstä, kun minua ei enää työ kiinnosta pääsen sopimuksesta irti, kun sinua ei enää minä kiinnosta pääset sopimuksesta irti, en minä halua maksaa veroja sellaisesta mitä en tarvitse, jos teen paljon töitä saan huomattavasti enemmän rahaa kuin joku toinen, jos en halua lapsia saanko minäkin rahaa, paljon muutakin. En minäkään näistä kaikista samaa mieltä ole ja nämähän ovat yhteenveto monen esittäjän asioista. Eikä näistä sinunkaan tarvitse samaa mieltä olla. Toivottavasti et myöskään näistä provosoidu, koska sekin kai silloin tarkoittaa jotain. Mistä se kettu provosoitui ? Mutta siis. Löytyisikö näistä samanlaisia säästökohteita, joita nyt on löydetty lähivuosille. Periaatteellisia, mutta niin ovat monen mielestä nuo nyt tehdyt budjettiasiatkin. Vielä pakko loppuun sanoa: aina kun keväisin koulujen päätösjuhlissa näitä meidän nuoria katson, aina tulee ajatuksena mieleeni: kuinka paljon kehittyneempiä he ovatkaan kuin mitä itse olimme tuossa samassa iässä. Ja vaikka siellä omatkin nuoremme ovat, voin suoraan tunnustaa, että ei tuo heidän valmiutensa maailmaan ainakaan minun tekemieni asioiden aikaansaannosta ole.

Kesä tulee. Mielemme alkaa ajattelemaan taas positiivisemmin. Illallakin on taas paljon enemmän tekemistä. Toivottavasti tämä helpottaa myös päivittäisten arkirutiineiden hoitamista.

Toivotan siis,

Golfareille hyviä lyöntejä, mökkeilijöille mukavia puuhasteluja, moottoripyöräilijöille aurinkoisia kilometrejä, veneilijöille kauniita kelejä, kaikille tasapuolisesti hyvää kevään jatkoa ja kesän odotusta.

T. ECAM Esa